lauantai 26. huhtikuuta 2014

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Hiiohoi 2014 - 26.4.2014 Jämsässä

Jämsässä järjestetään lauantaina 26.4. Hämeen partiopiirin Tarpojien kevätkisat. Hiiohoi2014 -kilpailuun osallistuu yli 250 12-17-vuotiasta partiolaista. Kilpailu edellyttää mittavaa järjestelyorganisaatiota ja kaikkiaan kisat tuovat Jämsään viikonloppuna noin 400 partiolaista. Partiolaiset saapuvat eri puolilta Hämeen piiriä, muun muassa Tampereen, Hämeenlinnan ja Lahden seuduilta.

Tarpojat valmistautuvat tuleviin kisoihin huolella. 13-vuotiaalle lempääläläiselle Oskari Saarelle kisat ovat ensimmäiset.
- Aion valmistautua kisoihin lukemalla partiokirjoja ja kertaamalla kaikkea mikä on saattanut unohtua. Sellaisia ovat esimerkiksi solmut. Kisailussa parasta on ryhmähenki ja se tunne, kun onnistuu ryhmän kanssa jossain asiassa tosi hyvin.

Myös 16-vuotias lempääläläinen Sarianna Kurkinen odottaa kilpailua iloisella mielellä.
- Parasta kisoissa on se, kun pääsee maaliin ja se, että saa olla kavereiden kanssa yhdessä.

Kilpailujen tehtävät käsittelevät erilaisia partiotaitoja, muun muassa erätaitoja ja ensiapua.

Kisakeskus sijaitsee Jämsän lukiolla ja nuorisotilassa, mutta kilpailu näkyvät monin tavoin Jämsän keskustan tuntumassa, erityisesti Pukinvuoren alueella. Yleisö pääsee tutustumaan partiokisoihin yleisörasteilla.

Ensimmäinen yleisörasti on Maauimalan kentällä klo 10.00-11.00 ja toinen yleisörasti on klo 12.00 -14.30 Särkijärven kuntotalon läheisyydessä. Kaikista yleisörasteista saa tietoa Jämsän lukion alakerrassa sijaitsevasta kisatoimistosta.

Kilpailun järjestävät Hämeen Partiopiiri ry:n Mäntän alueen partiolaiset, päävastuu on Jämsän seudun neljällä lippukunnalla, joihin kuuluvat Ilvespartio ry, Jämsän Jokipartio, Kaipolan Tiirat ja Kuoreveden Kotkat.

Lehdistön kannalta paras aika kilpailun seuraamiselle on klo 11.30-12.30 Särkijärven kuntotalon lähistöllä. Tervetuloa seuraamaan partiokisoja!

Annamme mielellämme tapahtumasta lisätietoja.

Kilpailunjohtaja Ilona Leiman
0400 925526

Tiedotusvastaava Pauliina Salminen
040 5696193

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Yrjönpäiväjuhla ke 23.4.2014 klo 18 Pälämäen kotiseutumuseolla

YRJÖNPÄIVÄJUHLA KESKIVIIKKONA 23.4. KLO 18
PÄLÄMÄEN KOTISEUTUMUSEOLLA (Ruotsulantie 42)

Juhlimme partiolaisten suojelupyhimyksen päivää mm. katsomalla Pyhän Yrjön kuvaelman ja jakamalla ansiomerkkejä.

Illan aikana on mahdollisuus myös paistaa makkaraa, eli omat eväät mukaan!

Varustuksena lämpimät vaatteet sekä virallinen partioasu (vähintään huivi)


TERVETULOA KOKO PERHE!


Lisää Pyhä Yrjöstä: http://fi.scoutwiki.org/Pyh%C3%A4_Yrj%C3%B6

Muistakaa, että 21.-27.4. on myös partioviikko! Silloin voi pukeutua partioasuun tai ainakin huiviin muutenkin kuin vain partiossa.

Lippukunta

Jämsän Jokipartio ry on Jämsässä toimiva yhteislippukunta. Vuonna 1932 perustettiin Jämsätytöt ry, joka myöhemmin 2007 muutettiin Jämsän Jokipartio ry:ksi. Jämsän Jokipartio kuuluu Hämeen Partiopiiriin.

Partiokolo sijaitseen Jämsässä Lukkoilan kaupunginosassa Asessorintie 2:ssa. Karttalinkki.


Huivissa on kaksi puuta sidottuna yhteen. Merkissä kuvattuna ristiköytös. Kolme keltaista köyttä kuvaavat partiotervehdyksen kolmea sormea.


Jämsän Jokipartion lipun on suunnitellut taiteilija Antti Hassi. Lippumme vihkimisjuhla pidettiin 17.4. 1964. Lipun naulausjuhla pidettiin "Pöpön" kodissa seuraavana päivänä. Mukana naulaamassa olivat: Aili Pöllänen, vartionjohtajat sekä vanhempainneuvoston jäsenet Elina Arohonka, Tyyne Savijärvi ja rouva Lindqvist. Lipun symboliikka: sinisessä kentässä ristikkäin kaksi valkoista vinoa palkkia, jotka on sidottu keskeltä toisiinsa kaksinkertaisella ristiköytöksellä, joka on kultaa. Materiaali: villaa. Tangon huipussa kolmiapila.

Partiomaja sijaitsee Vaherissa Päijänteen rannassa Paajoentien varressa. Alueella on partiomaja, saunarakennus, laavu, telttaalue, 3 puuceetä, nuotiopaikka. Karttalinkki.

Lippukunnassa on noin 115 henkilöä. Lyhenteenä käytetään JoPa -lyhennettä.

Koloiltoja on neljänä päivänä viikossa maanantaista torstaihin.

Johtajien kokoukset pidetään joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 18-20. Siellä suunnitellaan lähikuukausien tapahtumia.

Yhdistys pitää sääntömääräiset syys- ja kevätkokoukset.

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Vaherin partiomaja

SIJAINTI
Partiomaja sijaitsee Vaherissa Päijänteen rannassa Paajoentien varressa. Ohessa karttapaikan karttalinkki. Osoite on Paajoentie 150.


HÄTÄTILANNE
Hätäpuhelua soitettaessa on esitettävä seuraavat osoite ja koordinaattitiedot, jotta hälytysajoneuvot osaavat paikalle. Toimi hälytyskeskuksen antamien ohjeiden mukaan. Älä lopeta puhelua ennekuin saat siihen luvan. Muista hoitaa hälytysajoneuvon opastaja Paajoentien varteen pysäköintipaikalle.

Kaupunki:
Jämsä / Vaheri

Katusoite:
Paajoentie 150

Koordinaatit (WGS84):
N 61 astetta 51.8766 minuuttia
E 25 astetta 30.0760 minuuttia


AJO-OHJE
Aja Pohjois-Himoksen ohi,  kunnes vasemmalle kääntyy Tarvajärventie. Aja sitä noin 4,7 km ja siitä kääntyy vasemmalle Paajoentie. Aja noin 1,5 km ja vasemmalla puolella mäen alla on noin 3 auton parkkipaikka. Olet perillä. Majan pihaan pääsee myös autolla, jos tarvitsee tehdä huoltoajoa.



RAKENNUKSET
Alueella on partiomaja, saunarakennus, laavu, telttaalue, 3 puuceetä, nuotiopaikka.

Majassa (noin 4 m x 6 m) on noin 10 hengelle nukkumistilat, parvelle mahtuu noin 8 henkeä. Takka on rakennettu tiilestä, mutta tulisijana käytetään kaminaa.

Lipputanko sijaitsee majan alapuolisen kentän vieressä.


Saunalla on pienehkö pukeutumistila, noin 10 m2 ja noin 6 m2 sauna. Saunan yläpuolella on pieni parvi. Sauna lämpiää puilla. Kylpyvesi saadaan Päijänteestä kantamalla. Sen lämmitys tapahtuu vesipadassa. Kyseisessä padassa on myös hyvä lämmittää tiskivedet.

Teltta-alue on perinteisesti ollut Majan alapuolella eli majan ja rannan välisellä alueella.

Laavu sijaitsee majan ja rannan välisellä alueella, rannan tuntumassa. Laavun edessä on nuotiopaikka. Laavussa on penkit. Myös nuotiopaikan ympärillä on istuinpöllit.


WC on perinteisiä puucee -tyyppisiä rakennelmia. WC:n alla on muovisaavit, jotka tulee tyhjentää leirien jälkeen sopivaan paikkaan.

Iltanuotiopaikka sijaitsee saunarakennuksen rannassa. Nuotion ympärille mahtuu 20-40 henkeä ja paikalta on upea näkyvyys yli Vanhanselän.


VESIHUOLTO
Juomavesi on viikonlopputarpeisiin tuotu tullessamme.

Isoilla leireillä vettä on saatu alueen maanomistajalta.

Alueella on myös lähde, jota on aiemmin käytetty juomavetenä. Se on suunnitelmissa kunnostaa.

Lähde sijaitsee täällä.



MAA-ALUEEN OMISTUS
Maa-alueen omistaa Jari Sara-Aho. Hän asuu majan naapurissa pohjoispuolella omakotitalossa.

Alueen rakennukset on aikoinaan rakennettu Lions Clubin toimesta ja sauna lippukuntien talkoovoimin.

Maa-alueen vuokrasopimus on tehty Leirisusien kanssa, mutta alue on tarkoitettu kaikkien Jämsän partiolaisten käyttöön.


VARAAMINEN
Varauslista on Jämsän Jokipartion kolon keittiön seinällä. Tarvittaessa varaus voidaan tehdä lippukunnan puhelinnumerosta.


VARUSTUS
-


LEIRIKEITTIÖ
Leirikeittiötä on pidetty saunan pohjoispäädyssä. Isojen leirien aikana keittiöhenkilökunta on majoittunut saunarakennukseen.

Viikonloppuretkien aikana ruuat on pääsääntöisesti valmistettu trangioilla.


RUOKAILUKATOS
Saunan yläpuolella on kenttä, johon on kasattu pöydät ja penkit. Niiden ylle on viritetty pressu sadesuojaksi.


TULIEN TEKEMINEN
Tulet tehdään vain nuotiopaikoille joko laavulle tai rannan nuotiopaikalle. Tämä siksi ettei tuhka, noki ja hiilen palaset sotke aluetta. Muista tarkistaa aina metsäpalovaroitukset.


LOPPUSIIVOUS
Maja ja rantasauna tulee siistiä käytön jälkeen. Kesäisin tulee lattiat lakaista ja tarvittaessa pyyhkiä. Talvisin pyyhkimistä ei voida tehdä.

Tuhkat tulee tyhjentää majan kamiinasta sekä saunan kiukaasta ja vesipadasta. Puita tulee tuoda ssisälle seuraavia käyttäjiä varten sekä majalle että saunalle.

Kaikki rakenteluna syntyneet puusilput tulee siistä ja tarvittaessa polttaa.


JÄTEHUOLTO
Kaikki syntyneet roskat tulee viedä alueelta pois. Lähin roskien keruupiste on Sammanlahden ja Tarvajärventien risteyksestä, n. 100 m Himoksen suuntaan, punainen harjakattoinen rakennus tien vieressä. Jätteet tulee lajitella oikeisiin astioihin.


UIMARANTA
Päijänteen vesi on uimakelpoista. Veden lämpötila on sopiva uintiin varsinkin heinäkuussa ja elokuun alkupuolella. Ranta on kohtalaisen matala noin 15-20 m matkan. Uimarannassa on jonkin verran kaisloja.


PÄIJÄNNE
Maisemat on upeita. Selällä oleva iso Paatsalon saari on isommille oiva retkikohde.



Majan läheisyydessä, n. 150 m, hieman eteläpuolella, on lahdeke, jossa joutsenet tuntuvat viihtyvät keväisin ja syksyisin.


LUONTO
Luonto on pääosin karua ja kallioista männikköä. Telttojen pystyttäminen muualle kuin teltta-alueelle on vaikeaa. Rantaa-alue, noin 10 m kaistale, on rehevää lehtometsää. Alue on valoisa ja ilmava.


VENEILY
Majalla ei ole venettä.

Lahdekkeella on hyvä mahdollisuuden melontaan, koska se on suojassa tuulilta.

Isommalla veneellä matalaan rantaan vaatii hyviä veneilytaitoja. Ranta on matala ja matalan veden aikaan on hankaluuksia.

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Pyhän Yrjön tarina

Pyhä Yrjö oli urhea ritari. Hän oli syntynyt Kappadokiassa. Erään kerran hän saapui Libyaan, pakanalliseen maahan, joka oli kuuluisa Troijan kaupungin ansioista. Libyassa oli suuren järven rannalla Selena niminen kaupunki. Tuossa järvessä asui suuri ja kauhea lohikäärme, joka tappoi paljon kansaa eikä kukaan voinut sille mitään. Kaupungin asukkaitten oli määrä joka päivä antaa lohikäärmeelle kaksi lammasta ruoaksi. Jos he sen
jättivät tekemättä, lohikäärme tappoi ja söi ihmisiä sekä puhalsi kaupunkiin myrkyllistä usvaa, niin että ihmiset sairastuivat ja kuolivat, mikäli sitä hengittivät. Kun sitten lampaat alkoivat loppua, annettiin lohikäärmeelle toisen lampaan sijasta yksi ihminen päivittäin. Tuo onneton arvottiin ja arpajaisten säännöt oli tehty sangen ankariksi. Se, jolle arpa lankesi ei saanut asettaa itselleen sijaista, vaan hänen täytyi itse olla uhri. 

Niinpä erään kerran tapahtui, että arpa osui kuninkaan tyttärelle, hänen ainoalle lapselleen. Kuningas tuli hyvin murheelliseksi ja tarjoutui ostamaan tyttärensä vapaaksi kullalla ja hopealla sekä antamalla puolet valtakunnastaan. 

Mutta kansa vihastui ja huusi: 
”Kaikki meidän lapsemme olet antanut lohikäärmeelle tämän itse asettamasi lain perusteella. Siksi sinun tulee pitää se, tai poltamme sinut taloosi.” 

Silloin kuningas pyysi kahdeksan päivän lykkäystä ja pitkän suostuttelun jälkeen kansalaiset antoivat sen hänelle. Kun kahdeksan päivää oli kulunut tuli kansa kuninkaan luo ja pyysi häntä luovuttamaan tyttärensä lohikäärmeelle. Niin antoi kuningas pukea tyttärensä parhaimpiinsa ja määräsi että kultakruunu tulee asettaa hänen kutreilleen. 

Tämän tapahduttua lausui kuningas suruissaan itkien tyttärelleen:
”Rakas tyttäreni, olin suunnitellut saavani naittaa sinut kunniaa ja ylpeyttä tuntien jollekin mahtavalle kuninkaalle, mutta nyt minun täytyy antaa sinut kauhean lohikäärmeen ruoaksi. Voi minua, että minun täytyy kokea tämä päivä.” 

Koko hovi itki ja valitti. Ja niin erotettiin tytär isästään ja vietiin järvelle kunnes lohikäärme
tulisi ja söisi kuninkaan tyttären suihinsa. 

Mutta tytön seistessä yksin ja onnettomana ratsasti urhea ritari Pyhä Yrjö paikalle. Yrjö ihmetteli suuresti tytön murheellisuutta ja sanoi:
”Arvon neito, mitä merkitsee, että seisot täällä yksin, suruisena ja itkien?” 

Neito vastasi:
”Ratsasta pian pois, jalo nuorukainen, jos haluat säilyttää henkesi!” 

Ritari vastasi, ettei hän aio paeta ennenkuin tietää, mitä hänen tulisi paeta. 

Neito jatkoi:
”Tuosta järvestä tulee kauhea lohikäärme, joka syö minut, niinkuin se on tehnyt jo monelle ihmiselle. Oi ratsasta tiehesi, sinä ylpeä nuori mies! Minua ei auta, jos tähteni menetät henkesi.” 

Ritari lausui:
”Jalo neito, ällös pelkää, autan sinua Herrani Jeesuksen Kristuksen nimessä.” 

Sillä aikaa kun he näin puhuivat neidon epäillessä, ettei nuorukainen kykenisi tuhoamaan lohikäärmettä, nousi lohikäärme merestä, vihaisena ja kauhistuttavana, niin että neito pedon nähdessään miltei pyörtyi silkasta kauhusta. 

Mutta Pyhä Yrjö teki ristinmerkin ja ratsasti kohti kohikäärmettä ja iski keihäänsä lohikäärmeen kaulan läpi. Sitten hän lausui neidolle:
”Tule nyt Herramme Jeeskuksen kristuksen nimessä ja sido vyösi lohikäärmeen kaulan ympärille.” 

Neito teki työtä käskettyä ja kuljetti lohikäärmeen perässään kaupunkiin kuin kesyn koiran. Kun kansa näki kohikäärmeen tulevan, se pötki pakoon. 

Silloin Pyhä Yrjö huusi ja pyysi heitä pysähtymään sanoen :
”Älkää pelätkö. Jumalan avulla ei mitään pahaa tule teille tapahtumaan. Meidän Herramme
on lähettänyt minut tänne, jotta voisin pelastaa teidät lohikäärmeeltä, mikäli haluatte uskoa häneen ja antaa kastaa itsenne.” 

Pian Pyhä Yrjö surmasi lohikäärmeen. Niin kuningas ja kaikki kansa antoi kastaa itsensä ja he tulivat kristityiksi. Siellä kastettiin 20 000 miestä, lisäksi naiset ja lapset. Lohikäärme oli niin suuri, että tarvittiin neljä paria härkiä vetämään peto pois kaupungista. Kuningas tarjosi Pyhälle Yrjölle kultaa, hopeaa sekä arvokkaita aarteita, mutta hän ei halunnut niitä ottaa vaan pyysi antamaan ne köyhille. Niin voitti Pyhä Yrjö lohikäärmeen ja tappoi sen Jeesuksen Kristuksen nimessä. Sen jälkeen hän koki marttyyrikuoleman Jumalan tähden.