Lulun laatta ja Historiikki

Lulun laatta

Pieni historia: Varhaisin merkintä liljasta on vuodelta 1946, jolloin se oli vartioiden toimivuuspalkinto. Vuosittain vartioiden päiväkirjat arvosteltiin ja toimivin vartio sai vuodeksi haltuunsa tämän partioliljan.

Tämä lilja on toiminut myös Jämsätyttöjen vartioiden välisenä kiertopalkintona. Vuonna 1958 sen voitti Tikli-vartio, vuonna 1959 ja 1960 se sai haltuunsa Joutsen -vartio. Tämän jälkeen palkinto on jäänyt unohduksiin kaapin kätköihin.

Viisikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2010, Jämsän Jokipartio ry ottaa liljan uudellen käyttöön kiertopalkinnoksi. Lilja jaettiin ensimmäisen kerran Jämsän Jokipartion historiassa Yrjönpäiväjuhlassa 22.4.2010. Laatta saa nimen:

LULUN LAATTA

Laatta on saanut nimensä Jämsätyttöjen ensimmäisen lippukunnanjohtaja Laila Rekolan eli Lulun mukaan. Hän aloitti Jämsätyttöjen toiminnan vuonna 1932. Lulu muistetaan innokkaana urheilun ja ulkoilun ystävänä. Hän toimi lippukunnan johtajana kolme vuotta.

Myöntämisperusteet:

Jämsän Jokipartion kiertopalkinto, Lulun laatta, voidaan myöntää lippukunnan jäsenelle, laumalle, joukkueelle, vartiolle tai tukijalle, joka on osallistunut aktiivisesti lippukunnan toimintaan tai muuten toiminut esimerkkinä muille sekä toteuttanut partioaatetta toiminnassaan.

Lulun Laatta on myönnetty seuraaville:
22.4.2010 Minna Lepistö, laumanjohtaja
19.4.2011 Sini Pitkänen, laumanjohtaja
23.4.2012 Emma Hovinen, laumanjohtaja
23.4.2013 Salla Rantala, laumanjohtaja
23.4.2014 Sari Kokko, seikkailijavartion johtaja
23.4.2015 Haukat vartio: Pinja ja Pipsa Pajunen, Ani Aaltonen, Peppi Pitkänen,  Hilla Pitkänen, Heidi Heinonen, Elisa Asikainen, Taija Anttila, Julia Kourunen, Helmi-Lotta Ahola, Alva ja Venla Marjanen.
18.4.2016 Mirel Heinonen, sudenpentulauman johtaja
19.4.2017 Perhe Pajunen
23.4.2018 Vesa Rantanen, seikkailijavartion johtaja
23.4.2019 Annika Raevaara-Marjanen, pitkäaikainen lippukuntamme jäsen
23.4.2020 Suvi-Sirkku Linden, seikkailijavartion johtaja
23.4.2021 Ani Aaltonen, sudenpentulauman johtaja
23.4.2022 Jyrki Kokko



Historiikki

Syksyllä 1911 kokosi Jämsän yhteiskoulun silloinen saksan, ruotsin ja tyttöjen voimistelunopettaja Siiri Juvelius (myöh. Juva) muutamia tyttöjä ja näin syntyi Toveritytöt. Ajankohta tuntui merkilliseltä, kun partiotoimina oli koko maassa kielletty. Ainakaan virallisesti ei käytetty partionimeä, mutta partiolaisina tytöt itseään pitivät. Jonkinlaiset säännöt annettiin tytöille. Oma merkkikin oli: hopeanvärinen ankkuri, johon toiselle puolelle oli kaiverrettu O:E V:S! (Ole valmis). Tähän joukkoon kuului noin 10 tyttöä - kaikki yhteiskoululaisia. Opettaja Juvelius pyysi koulun ulkopuolelta avukseen Anni Sinisalon. Toverityttöjen toiminta oli vilkasta ja monipuolista, mutta sen toiminta kesti vain yhden vuoden. Partiotoiminta oli lakkautettuna koko maassa.


1917-1918 alkoi uusi vaihe Suomen partiotyössä ja samoihin aikoihin elpyi se myös Jämsässä. Koulun vuosikertomuksessa (1919-1920) sanotaan, että partioyhdistys Sirkkusparvi on tämän lukuvuoden aikana jatkanut toimintaansa. Tämä partioyhdistys on perustettu v. 1918. Edellä mainittuina vuosina oli Sirkkusparven ylipäällikkönä koulun poikien voimistelunopettaja vänrikki Arvo Brusin (Rousi) sekä varaylipäällikkönä rouva Lempi Musikka ja maisteri Väinö Musikka. Vartioita oli 8 ja jäsenmäärä yhteensä 48. Tässä partioyhdistyksessä oli sekä tyttöjä että poikia. Sirkkusparvi toimi muutaman vuoden. Sitten nukahti partiotoiminta Jämsän yhteiskoulussa yli kymmeneksi vuodeksi.

Vuonna 1932 herätti Suomalaisen Partiotyttöliiton kirje vihdoin henkiin partiotoiminnan Jämsässä. Jyväskylästä saapui partiojohtaja Tanila ja järjesti lyhyet vartiojohtajakurssit. Vanhempainneuvosto valittiin ja sen puheenjohtajaksi valittiin rehtori Lahja Reponen. Uusi lippukunta sai nimekseen Jämsätytöt. Näin alkanut partiotoiminta kesti viisi vuotta. Jämsätyttöjen johtajaksi tuli pankkivirkailija Laila Rekola (Lulu), joka innokkaana urheilun ja ulkoilun ystävänä pani toiminnan vilkkaaseen alkuun. Hän toimi lippukunnan johtajana kolme vuotta. Vuoden 1935 syksyllä tuli johtajaksi rouva Helka Puramo apunaan vuosina 1935-1936 Terttu Arvio, 1946-1937 sacr. min. kand. Liisa Hamunen. Vuonna 1937-1938 hän toimi yksin johtajana.

1933-1934 oli toiminta erittäin vilkasta. Suurin muutos oli se, että Kurki-vartio kasvoi irti Jämsätytöistä. Näin syntyi 29.11.1933 Ilvestytöt-niminen lippukunta Jämsänkoskelle. Perustajana mainitaan rouva Byström. Ilvestyttöjä oli 58 ja vartioita 7. Samana vuonna Jämsätytöistä erkaantui myös Leirisudet.Vuonna 1934 syntyi uusi traditio: vappumatinea yhteiskoululla. Idean toi rouva Ollu Söderström (ent. Sammalkorpi). Varat käytettiin Jämsätyttöjen ja Leirisusien hyväksi. Toiminta jatkui totuttuun tapaan: pikkujoulut, Yrjönpäiväjuhla ja vappumatinea olivat edelleen ohjelmassa. Kesällä oli yhteinen leiri Ilvestyttöjen kanssa Haavistossa. Vuonna 1936 oli seitsemän tyttöä S.P.T.L:n leirillä Partiopoukamassa. Seuraavana kesänä oli 16 tyttöä omalla leirillä Päijänteellä. Syksyllä 1938 ei toiminta enää jatkunut kummassakaan lippukunnassa. Siihen vaikutti osaltaan se, että paikkakunnalla toimivat pikku-Lotat ja Sotilaspojat. Tuntuvasti vaikutti myös sota-aika.

Syksyllä 1945 herätettiin uudelleen henkiin Jämsätyttöjen toiminta. Henkiinherättäjinä olivat tyttöjen voimistelunopettaja Kyllikki Tapio ja sacr.min.kand. Aili Pöllänen. Kyllikki Tapion muutettua paikkakunnalta lehtori Aili Pöllänen (Pöpö) jatkoi johtajana. Yhdessä Leirisusien kanssa pidettiin pikkujouluja ja Yrjönpäiväjuhlia. Toiminnan tukemiseksi järjestettiin syksyisin "nahkajuhlia" koulun alaluokkalaisille ja pääsiäismyyjäisiä. Kesän 1946 jälkeen olivat tytöt aktiivisesti leireillä mukana esim. Ilvestyttöjen kanssa Haavistossa Varpaismajalla ja Keski-Suomen piirileireillä. Keväisin pidettiin sairaanhoitokursseja Helena Myllymäen johdolla. Lippukunnan nuorimman polven edustajat esittivät tonttuleikkejä ja jakoivat jouluiloa lastenkodissa, kunnalliskodissa ja sairaalassa. Usein myös tytöt keräsivät kolehtia kirkossa.

Vuonna 1946
Jämsätytöt istuttivat kuusiaidan yhteiskoulun ja Viinamäen väliin. Aita on vieläkin paikoillaan, koulu kustansi taimet. Samana vuonna istutettiin myös Erkki Patajoen metsään kahden hehtaarin alueelle taimia. Vuosittain lehtori Koskivaara tarkasti vartioiden päiväkirjat ja arvosteli vartioiden toimivuuskilpailun voittajan. Palkintona kilpailussa oli kololla nytkin oleva partiolilja. Hän harmitteli yleensä sitä, että leikkejä oli paljon, mutta suorituksia vähän. Ensin Jämsätytöillä ei ollut sääntöjä, mutta myöhemmin säännöt otettiin Laura Collanin sääntöjen mukaan.

Vuosi 1951-1952
Syksy -51 Vartioita 8, jäseniä 52
- 8.10.1951 järjestettiin Nahkajuhla yhteiskoulun ekaluokkalaisille, jossa kerättiin varoja askartelukerholle. Ohjelmassa oli mm. yhteislauluja, leikkejä, ongintaa.
- 10.12 Jämsätytöillä ja Leirisusilla oli yhteinen pikkujoulu

Tänä vuonna järjestettiin auttamistyö lippukunnissa -kilpailu. Jämsätytöt osallistuivat siihen seuraavasti:
- keräsivät kolehtia kirkossa
- kävivät tervehdyskäynneillä kunnalliskodissa
- haravoivat sankarihautoja
- ottivat osaa raittius- ja kulttuurijuhlaan
- auttoivat kotitöissä (esim. parsivat sukkia)

- Jämsätytöillä oli oma askartelukerho, jossa tehtiin pääsiäismyyjäisiä ja joulumyyjäisiä varten myytävää, esim. olkipukkeja.
- Jämsätytöt tulivat kolmanneksi Keski-Suomen piirin toimintakilpailuissa.
Kevät -52
- Järjestettiin kevätmyyjäiset, järjestettiin hiihtokilpailut 5.3, matkana 4 km, terveyssisar, rouva Helena Myllymäki piti luentoja sairaanhoidosta, piirileirillä Jämsänkosken Haavistossa 2.-11.7.1952. Mukana 5 Jämsätyttöä.

Vuosi 1952-1953
Syksy -52
Vartioita 8, jäseniä noin 50
- Jokainen Jämsätyttö keräsi 3 litraa puolukoita valtakunnallisia markkinoita varten
- Järjestettiin Nahkajuhla 25.9.1952 - Järjestettiin yhteinen pikkujoulu Leirisusien kanssa
- Vartiot huolehtivat vuorotellen kolehdin keräämisestä kirkossa.
Kevät -53
- Lippukunnan vahvuus 16.3: 53+1 ja vartioita 9
- Järjestettiin perinteisesti pääsiäismyyjäiset ja hiihtokilpailut (3 km)
- Järjestettiin sairaanhoitokurssi rouva Myllymäen johdolla 14.-15.4. Mukana oli 28 Jämsätyttöä.
- Osallistuttiin piiripäiville Jyväskylässä
- Perinteinen Yrjönpäiväjuhla
- Jämsätyttöjen ja Ilvestyttöjen yhteisellä leirillä Haavistossa 21-28.7.1953 oli mukana 12 Jämsätyttöä. Vuoden 1953 Yrjönpäiväjuhlassa annettiin II-luokan Mannerheimsolki Hilkka Eerolalle ja Asta Palomäelle sekä ansiomerkki Marjatta Vesamaalle. Hopeisen kiitollisuusmerkin saivat Hellin Koskivaara ja Lahja Reponen. Seuraavana vuonna Mannerheimsoljen sai Terttu Savijärvi.

Vuonna 1953-1954
Syksy -53
- Jämsätytöt kokoontuivat Yhteiskoululla. Rehtorin kanslian viereinen luokkahuone toimi kolona. Samana vuonna Jämsätytöt saivat oman kolon samalta koululta. Kolo toimi samalla näyttelijöiden pukuhuoneena.
- Tonttutyö alkoi vuonna 1955. Tonttytyötä johti Eeva Uoma.
- Elokuussa 1953 järjestettiin Jämsässä maatalousnäyttely, jossa Jämsätytöt toimivat eri tehtävissä.
- Oma pikkujoulu 15.12.
- Jämsätytöt kävivät tervehtimässä lastenkodin lapsia pikkupaketein ja tonttuleikein
- Auttoivat sosiaalihuollon kautta vähävaraisia perheitä.
Kevät -54
- Yhteinen Yrjönpäiväjuhla Leirisusien kanssa
- Pääsiäismyyjäiset
- Jämsätytöt lahjoittivat koululle 2500 markkaa (silloista rahaa) tuolin ostamista varten uuteen juhlasaliin. Tuoliin laitettiin hopeinen laatta ja kaiverrus "Jämsätytöt"

Vuosi 1954-1955
Syksy -54
- Vartioita 9, jäseniä noin 60
- Nahkajuhla järjestettiin totuttuun tapaan
- Retkeilypäivillä Uuraisilla oli 2 Jämsätyttöjen edustajaa
- Heinäkuussa piirileirille osallistui viisi Jämsätyttöä
- Kolehdinkeräystä kirkossa hoidettiin innokkaasti kuten muinakin vuosina
Kevät -55
- Yrjönpäiväjuhla pidettiin perinteisesti
- Järjestettiin vartioiden välinen kilpailu
- Toukokuussa järjestettiin johtajapäivät Jämsän yhteiskoululla
- Piirileirillä 18.-27.7.1955 oli yhdeksän Jämsätyttöä
- Sairaanhoito- ja ensiapukurssi toukokuussa

Vuosi 1955-1956
Syksy -55
Jäseniä 53, vartioita 6
- 13.10.1955 järjestettiin lastenjuhla, jossa oli paljon mukavaa ohjelmaa
- Ohjelmallinen pikkujoulu pidettiin 2.12. ja yleisöä oli jopa 150
- Jämsätyttöjä osallistui Vaajakosken paraatinn ja Helsingin talvipäiville
- Tonttutyö alkoi lippukunnassa. Tonttujen johtajana toimi Eeva Uoma, joka perusti Tiirintytöt lippukunnan Kaipolaan.
Kevät -56
- Muistelemispäivää vietettiin omalla kololla mukana oli noin 30 tyttöä
- Keski-Suomen piirin VJ-kurssit järjestettiin Jämsässä mukana oli yhdeksästä lippukunnasta 31 tyttöä, Jämsätyttöjä 7
- 23.4.1956 Yrjönpäiväjuhla

Vuosi 1956-1957
Syksy -56
- Syksyllä järjestettiin perinteinen Nahkajuhla
- Lapsille järjestettiin lastenjuhla 18.11, jossa oli ohjelmassa näytelmiä, ongintaa ja arvontaa, jne.
- Pikkujoulu pidettiin Jämsätytöille, Leirisusille ja heidän vanhemmilleen 10.12
- Tontut tekivät retken Pälämäen Leikkikallioille
Kevät -57
- Elvi Tervala Jämsätytöistä edusti meitä Englannissa partioleirillä
- Ensiapukurssi Leirisusien kanssa yhteisenä pidettiin rouva Myllymäen johdolla 22.-25.5.
- Yrjönpäiväjuhla pidettiin Leirisusien kanssa 3.5.

Vuosi 1957-1958
Syksy -57
- Jäseniä 71, vartioita 9
- Nahkajuhla oli 20.9, yleisöä noin 250
- Lastenjuhla järjestettiin 8.12
- Jämsätytöt keräsivät joulupaketteja oman paikkakunnan ja rajaseudun perheisiin, jotka tarvitsivat apua
- Oma pikkujoulu, koska Leirisudet halusivat pitää oman
- 18.12. kävi joukko Jämsätyttöjä kunnalliskodissa ja sairaalassa esittämässä tonttuleikkejä ja lauluja
Kevät -58
- Myytiin Onnenpotku-arpoja
- Leiri kesällä Haavistossa

Vuosi 1958-1959
Syksy - 58
- Jäseniä 59+1, vartioita 9
- Kerättiin varoja keräykseen "tue poliolapsen askeleita"
- Nahkajuhla 11.9.
- Kerättiin jouluavustusta - Kaksi Jämsätyttöä osallistui Tonttujohtaja -kurssille
- Järjestettiin joulukirkossa kolehdin keruu ja soihtukulkue uuden vuoden yönä
- Vierailemassa ja esittämässä tonttuleikkejä kunnalliskodissa ja sairaalassa
Kevät -59
- Lippukunnan vahvuus 52+1
- Osallistuttiin tempaukseen "jokainen partiotyttö suksille"
- Sairaanhoitokurssi maaliskuussa, jota johti rouva Myllymäki
- Pidettiin illanvietto Muistelemispäivän merkeissä
- Yrjönpäiväjuhla 25.4.

Vuosi 1959-1960
Syksy -59
- Jämsätyttöjen ensimmäinen leiri pidettiin Kuhmoisissa Harjunsalmella Huhtasaaressa 3.-8.8. Mukana 20 Jämsätyttöjä.
- Kaipolan Kuhat haastoivat Jämsätytöt prosentuaaliseen kilpailuun 10.11. suoritetulle korpiretkelle
Kevät -60
- Lippukunnan vahvuus 46+1
- Hoidettiin kolehdinkantoa kirkossa
- Joukko Jämsätyttöjä esitti Jämsän työväen raittiusjuhlassa liikuntaohjelman
- Yrjönpäiväjuhla 22.4.

Vuosi 1960-1961
Syksy -60
- Lippukunnan vahvuus 53, vartioita 9
- Jämsätytöt järjestivät perinteellisen joulukeräyksen kotipaikkakunnan vähävaraisille
- Lippukunnan pikkujoulu pidettiin 14.12.
- Kolehdin keräystä
Kevät -61
- Jämsätytöistä 6 osallistui VJ-kurssille
- Yrjönpäiväjuhla
- Suunniteltiin oman lipun hankintaa
- 25.4 simailta Leirisusien kanssa

Vuosi 1961-1962
Syksy -61
- Jämsätytöistä 9 osallistui VJ-vihjevakkaan
- Lippukunta järjesti 9.10. kesän muisteloillan
- Järjestettiin Nahkajuhla Leirisusien kanssa. Valittiin mister ja miss Nahka
- Pikkujoulu Leirisusien kanssa.
Kevät -62
- Neljä Jämsätyttöä osallistui talvipäiville, jotka pidettiin Helsingissä
- 24.2. pidettiin VJ-kurssi Kaipolassa. Mukana viisi Jämsätyttöä.
- Pidettiin pääsiäismyyjäiset Palmusunnuntaina
- Pidettiin Yrjönpäiväjuhla Jämsän yhteiskoululla ja sen jälkeen kirkkojuhla. Kirkkoon oli juhlamarssi
- Tuula Savijärvi hyväksyttiin Ikaraborgin piirileirille
- Lippukunnan vahvuus Yrjönpäivän aikaan oli 75+1 ja vartioita oli 12
- Jämsätyttöjen leiri oli Kuhmoisten Harjunsalmella 16.-23.7.. Leirin vahvuus 24+1. Leirillä pidettiin telttojen välinen kilpailu.

Vuosi 1962-1963
Syksy -62
- Kaipola lahjoitti Kaipolan -viltin, jota käytettiin telttojen maavaatteena
- 10.9.leirimuisteloilta pidettiin pidettiin kololla
- 21.9. järjestettiin Nahkajuhla Leirisusien kanssa
- Jyväskylässä pidetyssä Kikkakontisa oli läsnä 13 tyttöä Jämsästä
- Kolehtia kerättiin suurempina juhlapyhinä.
Kevät -63
- Järjestettiin ensiapukurssi
- Järjestettiin yhteisen myyjäiset Teinikillan kanssa
- Perustettiin Tarpoja-vartio jossa oli aluksi 7 vartiolaista
- Partioleiri Harmoisten Huhtasaaressa 15.-22.7.1963.
- Jämsän Jokilaakson yhteinen partiolippukuntien Yrjönpäiväjuhla pidettiin paraateineen Kaipolassa
- Myytiin ilmapalloja Vapunaattona.

Vuosi 1963-1964
Syksy -63
- Nahkajuhla 20.9, jossa valittiin vuoden nahat
Kevät -64
- Lippumme vihkimisjuhla 17.4. Lipun on suunnitellut taiteilija Antti Hassi. Lipun naulausjuhla pidettiin "Pöpön" kodissa seuraavana päivänä. Mukana naulaamassa olivat: Aili Pöllänen, vartionjohtajat sekä vanhempainneuvoston jäsenet Elina Arohonka, Tyyne Savijärvi ja rouva Lindqvist.
- Lipun symboliikka: sinisessä kentässä ristikkäin kaksi valkoista vinoa palkkia, jotka on sidottu keskeltä toisiinsa kaksinkertaisella ristiköytöksellä, joka on kultaa. Materiaali: villaa. Tangon huipussa kolmiapila.
- Pidettiin ensiapu- ja voileipäkurssi
- Pääsiäismyyjäiset
- Yrjönpäiväjuhla oli Jämsänkoskella

Vuosi 1964-1965
Syksy -64
- Nahkajuhla 18.9
- Otettiin osaa operaatio Ammattitaito-keräykseen
- Myytiin YK:n kortteja
Kevät -65
- Lippukunnan vahvuus 31+1
- Järjestettiin ensiapukurssit
- Kolehdin keruuta esim. pääsiäisenä
- Yrjönpäiväjuhla Jämsän kirkossa 25.4.
- 24.5. järjestettiin yhdessä Leirisusien kanssa tempaus, jolloin siivottiin yhteiskoulun pihaa ja vesottiin metsikköä koulun vierestä.
- Leiri pidettiin Tiirintyttöjen kanssa yhteisenä 19.-26.6. Päijänteen rannalla Salmisen maalla, Arvajalla. Jämsätyttöjä mukana 8.

Vuonna 2007 Jämsätytöt ry vaihtoi nimeksi Jämsän Jokipartio ry, koska lippukunnasta oli tullut sekalippukunta jo vuotta aiemmin.
Lippukunnanjohtajat:
1932-1935 Laila "Lulu" Rekola
1935-1936 Helka Puramo
1936-1937 Liisa Hamunen

1945-1965 Aili "Pöpö" Pöllänen
1965-1969 Laura Collan
1970-1981 Riitta "Sandy" Ahonen
1981-2000 Riitta-Liisa "Tiitta" Kallio
2000-2004 Annika Raevaara-Marjanen
2005-2009 Maarit "Mallu" Polvi
2009-2014 Minna Helsingius
2014-2018 Heli Ristaniemi
2018-2020 Sari Kokko
2020- Minna Helsingius

Koonneet Aili (Pöpö) Pöllänen, Anu (Anuska, Lotta) Alhonniemi.
©Jämsän Jokipartio