Laulujen sanoja


Tälle välilehdelle kerätään eri tilaisuuksissa tarvittavien laulujen sanoja, jottei niitä tarvitsisi tulostaa paperille. Tarkoituksena on, että sanat luetaan puhelimen näytöltä.



Partiolaisen iltavirsi

Rakas Jeesus, nyt päivästä sulle kannan partiokiitokseni.
Mitä osoititkaan tänään mulle, sen teit kaikki sä parhaakseni.

Jos ei partiopolkuni tänään nimeäsi oo kirkastanut,
enhän anteeksiannotta jääkään, joskin jälleen oon kompastunut.
Yöhyt luonnon kun rauhalla täyttää, sydän rauhaasi pyytävä on.
Avaruuden kun tähtöset peittää, sisin sytytä sun valohon.

Pidä valmiina meidät, jos milloin merkinantosi taivainen soi.
Ehjin vartioin kaikki ett' silloin iltahuutoosi saapua voi.

sävel: trad./Eva Suhonen, sanat: Linnea Röhr


Jostain kaukaa joki alkaa

Jostain kaukaa joki alkaa 
ja se pisaroita mereen kuljettaa.



Joen rantaan polku kasvaa 
kun me vaellamme metsän maailmaan. 
Savu nousee, laulun kuulee, 
tulen lämpöön taasen käymme istumaan.

Jostain kaukaa joki alkaa 
ja se pisaroita mereen kuljettaa.

Yöllä kuuluu pöllön ”Huhuu”, 
kuu ja tähdet seurassamme vaeltaa. 
Niityt tuoksuu, oksat taipuu, 
aamun loisteen näämme leiriin saapuvan.

Jostain kaukaa joki alkaa 
ja se pisaroita mereen kuljettaa.

Huivit liehuu, vesi kiehuu, 
yhdessä me uudet taidot opitaan. 
Meissä virtaa luonnon voima, 
aina valmiit oomme suureen seikkailuun.

Jostain kaukaa joki alkaa 
ja se pisaroita mereen kuljettaa.

- Petter Ohls  2012 -


Partiolaisen marssi

1.
Kun usko puhdas, säihkyvä on,
niin vuoret siirtää voi.
Tää sielun varmuus horjumaton
ain sankareita loi.
Jos uskos hyvään, oikeaan
vain syttyy uudestaan,
käy joukkohon ja horjuttaa
ei milloinkaan, sua esteet saa.

2.
Ja täysi raikas rakkaus luo
kuin ihmeet itsestään.
Se elon kukkaseppeleen tuo
myös kruunuks ihmispään.
Jos työt ja toimet vaikeat
on sulle rakkahat,
käy joukkohon ja taivas suo,
ett toimintaan se tulta tuo.

3.
Vain toivo, voima taivahinen
voi maalin kirkastaa.
Kun kulkee eespäin suojassa sen
ain suurta aikaan saa.
Jos toivo mieles jännittää
ja aikees puhtaiks jää,
käy joukkohon ja kulje ties
kuin voimakas ja terve mies.


- Jalmari Finne 1918 -



Nuotiolaulut
   Bravo bravissimo
   Hiljenee, himmenee
   Ilta pimenee
   Iltanuotiolla
   Kun Pölhö leirin pystyttää
   Ootko kulkenut sä sadepilven alla
   Puolalainen nuotiolaulu
   Terve mutsi, terve fatsi
   Tiedätkö miksi leiriläinen oon
   Tää ystävyys ei raukene

Bravo bravissimo
Bravo, bravo, bravissimo. Bravo, bravo, bravissimo.
Loistava esitys, yleisömenestys.
Bravo, bravo, bravissimo.

Hiljenee, himmenee
Hiljenee, himmenee, yössä päivän koitto uinailee.
Nouse loimuun nuotiomme, illan rauhaan iloksemme.
Kuule, laulu kajahtaa, uinuu maa, uinuu maa.
Loimuten, leimuten, anna liekin nousta lämpöisen.
Maailmassa koleassa, soihduin kirkkain loistamassa
tyttöparvi olkohon, partion, partion.
Viittoaa, viittoaa, liekit nuotiossa kohoaa
korkealle kaipuun lailla, niin myös meidän ikimailla
määränpäämme vartoaa. Kulkekaa, kulkekaa.
Yö jo saa, yö jo saa, aalto rantahan jo raukeaa.
Vaiti lintu laulurinta, katsoo yötä valoisinta.
Rauhallisna uinuaa, veet ja maa, veet ja maa.
Rukoillen, rukoillen, kädet liitämme nyt yhtehen.
Rakas Isä, taivaan Luoja, anna meille armos suoja.
Saata meitä päivittäin, ylöspäin, ylöspäin.

Ilta pimenee
Ilta pimenee, tulen liekkimme, tietä valaisee, vaeltamaamme.
Jalanjälkineen tämä vanha tie, maahan kaukaiseen, kaivattuhun vie.
Ristin vanhan luo, joka elämään, sovituksen tuo Hänen veressään.
Ilta pimenee, tulenliekkimme, tietä valaisee, vaeltamaamme.
(sanat: Marjatta Haapanen)

Iltanuotiolla
Tänne polkumme johtaa, luokse iltanuotion.
sadun piirin ken kohtaa, tuntee metsän kaipion.
Tuli räiskyy nuotiossa, savu hiljaa leijailee
ja nyt illan tummetessa, metsä meille kuiskailee.
Hämy hiipii ja saapuu taikahetki leiriyön.
Sävel kiirii ja haipuu taakse jylhän korpivyön.
Tuli räiskyy nuotiossa...
Hetki kauneinkin päättyy, tuli sammuu, hiiltyy pois.
Retki nuoruuden säilyy, kuin se unta ollut ois.
Tuli räiskyy...
(sävel ja sanat: Martti Piha)

Kun Pölhö leirin pystyttää
Kun Pölhö leirin pystyttää, niin samapa on tuo
jos vaikka leirin paikaksi on sattunutkin suo.
ja leiri silloin tietysti on takapajuinen,
on siivoton ja vetinen ja pahanhajuinen.
Huomenna, huomenna - näin Pölhö tuumii vetelästi vaan.
Huomenna, huomenna, tää leiri pannaan paikkaan parempaan.
On teltat kaikki kallellaan, ne nuokkuu niin kuin ois
sen Pölhön poppoon kamppeistakin kaikki ryhti pois.
On rikki kangas homeinen, mutt' siitä siellä viis.
Saa saikkaveden katon kautta kenttäpakkiin siis.
Huomenna... tuo telttareikä ehkä paikataan.
On nuotiokin tehty, jotta joka tuulispää
voi kipinää ja tuhkaa yli leirin lennättää.
ja tuli hiipii käärmeen lailla rahkaturpeeseen,
se siellä pesän kyteväisen löytää itselleen.
Huomenna... me nuotiolle paikka katsotaan.
Et varmaan tahdo Pölhö olla? - Hyvä, juttu joo.
Kas tarmo sekä siisteys on kaiken A ja O.
ja järkeä on käytettävä just ja jetsulleen.
Se Pölhö on ken kaiken aina siirtää huomiseen.
Jo tänään, jo tänään, me porukalla tässä päätetään:
Ei meistä, ei meistä, saa Pölhö toki olla yksikään.
(Mañana, sävel: Peggy Lee, Dave Barbour)

Ootko kulkenut sä sadepilven alla
Ootko kulkenut sä sadepilven alla, veden virratessa pitkin vaatteitas?
Ootko lyhentänyt matkaas laulamalla, onko laulu soinut eessäs, takanas?
Onko sulle tuttu ilo toveruuden, jota vaikeudet yhä voimistaa?
Ootko yhteistyöstä saanut innon uuden, joka sateessakin laulamaan sun saa?
Ootko seisonut sä yksin kesäyössä, leirin vaipuessa hiljaa nukkumaan?
Ootko huomannut sä oudon onnentunteen, silloin valtaavan sun mieles kokonaan?
Ootko tuijottanut liekkiin nuotiolla, nähnyt hiljalleen sen tuhkaan hiipuvan?
Ootko tuntenut sä uuden ajatuksen, jostain syvyyksistä sieluus nousevan?
(sävel: Paul Dresser, sanat: Kerttu Juva)

Puolalainen nuotiolaulu
Meill' on metsässä nuotiopiiri, missä kuusten kuiske soi.
Kipunat kohti tähtiä kiirii, lähipuutkin punervoi.
Ja me muistain sankariaikaa, sadun tenhon tunnemme taikaa,
kun laulumme yön yli kiirii j akun hongat huminoi.
Tuli leiskuen nuolevi puuta, hämy verhoo metsän, maan.
Jutut kuulemme, huudot, ei muuta, sydän syttyy tuntemaan.
Ja me muistain...
Ja kun himmenee hiipuva hiillos ja kun lankee lauha yö,
viime laulussa harras soi kiitos, Pyhän Yrjön kutsuu työ.
Ja me muistain...

Terve mutsi, terve fatsi
Terve mutsi, terve fatsi, täällä teidän ihmelapsi.
leirillämme saapi haista, meit' on kaksikymmentkuusi samanlaista.
Vuoderivit tuvan täyttää, rahapussi tyhjää näyttää.
Jotta lisää saisi olla, pokkapeli vei ne multa ullakolla.
Tääll' on kivaa, sen mä takaan, enkä himaan tahdo lainkaan.
Mut unta en saa, kun mull' on fiilis, että yläpetin skaiffa ei oo tiivis.
Hammaspari multa meni, iso kundi veti neniin.
Niinpä kasvot joskus muuttuu, pahoin pelkään vain ett' mutsi siitä suuttuu.
Pomon kävi huono onni, häntä pukkas itse sonni,
kun hän piiskas pikku Heikin kesken meidän hauskan metsäpaloleikin.
Skutsis liikkuu elukoita, tuvassamme muit akoita.
Eilen paukku ja naama mustu, rouvan istutukset on kuin juosten kustu.
Paras frendi päällä seisten, nielaissut on linkkuveitsen.
Nyt en muuta sitt' enää tiedä, kohta paukkuu taas ja silloin meitä viedään.
(sävel: Cornelis Vreeswijk)

Tiedätkö miksi leiriläinen oon
Tiedätkö miksi leiriläinen oon, telttani nostan nuoreen hongikkoon
Niin ihanaa elää on alla taivaan sinisimmän.
Bum-bum-bum
Bumbidiaidi-bumbidiaidi-bumbidiaidi-bum-bum-bum-bum
Retkeilyn, leikin, työn ja laulelun, kanssani jakaa kumppanini mun.
Niin ihanaa...
Tunnen mä lämmön rantahietikon, lintujen kuoron, nousun auringon.
Niin ihanaa...
(sanat: U-M Pasanen)

Tää ystävyys ei raukene / Auld Lang Syne
Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan.
On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.
Tiet kauas voivat loitota, jää muistot sydämiin.
Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin.

Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?
Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?
For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,
we'll take a cup of kindness yet for auld lang syne.