Tälle välilehdelle kerätään eri tilaisuuksissa tarvittavien laulujen sanoja, jottei niitä tarvitsisi tulostaa paperille. Tarkoituksena on, että sanat luetaan puhelimen näytöltä.
Partiolaisen iltavirsi
Rakas Jeesus, nyt päivästä
sulle kannan partiokiitokseni.
Mitä osoititkaan tänään
mulle, sen teit kaikki sä parhaakseni.
Jos ei partiopolkuni tänään
nimeäsi oo kirkastanut,
enhän anteeksiannotta
jääkään, joskin jälleen oon kompastunut.
Yöhyt luonnon kun rauhalla
täyttää, sydän rauhaasi pyytävä on.
Avaruuden kun tähtöset
peittää, sisin sytytä sun valohon.
Pidä valmiina meidät, jos
milloin merkinantosi taivainen soi.
Ehjin vartioin kaikki ett'
silloin iltahuutoosi saapua voi.
sävel: trad./Eva Suhonen, sanat: Linnea Röhr
Jostain kaukaa joki alkaa
Joen rantaan polku kasvaa
kun me vaellamme metsän maailmaan.
Savu nousee, laulun kuulee,
tulen lämpöön taasen käymme istumaan.
kun me vaellamme metsän maailmaan.
Savu nousee, laulun kuulee,
tulen lämpöön taasen käymme istumaan.
Jostain
kaukaa joki alkaa
ja se pisaroita mereen kuljettaa.
ja se pisaroita mereen kuljettaa.
Yöllä kuuluu pöllön
”Huhuu”,
kuu ja tähdet seurassamme vaeltaa.
Niityt tuoksuu, oksat taipuu,
aamun loisteen näämme leiriin saapuvan.
kuu ja tähdet seurassamme vaeltaa.
Niityt tuoksuu, oksat taipuu,
aamun loisteen näämme leiriin saapuvan.
Jostain kaukaa joki alkaa
ja se pisaroita mereen kuljettaa.
ja se pisaroita mereen kuljettaa.
Huivit liehuu, vesi kiehuu,
yhdessä me uudet taidot opitaan.
Meissä virtaa luonnon voima,
aina valmiit oomme suureen seikkailuun.
yhdessä me uudet taidot opitaan.
Meissä virtaa luonnon voima,
aina valmiit oomme suureen seikkailuun.
Jostain kaukaa joki alkaa
ja se pisaroita mereen kuljettaa.
ja se pisaroita mereen kuljettaa.
- Petter Ohls 2012 -
Partiolaisen marssi
1.
Kun usko puhdas, säihkyvä
on,
niin vuoret siirtää voi.
Tää sielun varmuus
horjumaton
ain sankareita loi.
Jos uskos hyvään, oikeaan
vain syttyy uudestaan,
käy joukkohon ja horjuttaa
ei milloinkaan, sua esteet
saa.
2.
Ja täysi raikas rakkaus luo
kuin ihmeet itsestään.
Se elon kukkaseppeleen tuo
myös kruunuks ihmispään.
Jos työt ja toimet vaikeat
on sulle rakkahat,
käy joukkohon ja taivas
suo,
ett toimintaan se tulta
tuo.
3.
Vain toivo, voima
taivahinen
voi maalin kirkastaa.
Kun kulkee eespäin suojassa
sen
ain suurta aikaan saa.
Jos toivo mieles jännittää
ja aikees puhtaiks jää,
käy joukkohon ja kulje ties
kuin voimakas ja terve
mies.
- Jalmari Finne 1918 -
Nuotiolaulut
•
Bravo bravissimo
•
Hiljenee, himmenee
•
Ilta pimenee
•
Iltanuotiolla
•
Kun Pölhö leirin pystyttää
•
Ootko kulkenut sä sadepilven alla
•
Puolalainen nuotiolaulu
•
Terve mutsi, terve fatsi
•
Tiedätkö miksi leiriläinen oon
•
Tää ystävyys ei raukene
Bravo bravissimo
Bravo, bravo, bravissimo. Bravo,
bravo, bravissimo.
Loistava esitys, yleisömenestys.
Bravo, bravo, bravissimo.
Hiljenee, himmenee
Hiljenee, himmenee, yössä päivän
koitto uinailee.
Nouse loimuun nuotiomme, illan
rauhaan iloksemme.
Kuule, laulu kajahtaa, uinuu maa,
uinuu maa.
Loimuten, leimuten, anna liekin
nousta lämpöisen.
Maailmassa koleassa, soihduin
kirkkain loistamassa
tyttöparvi olkohon, partion,
partion.
Viittoaa, viittoaa, liekit nuotiossa
kohoaa
korkealle kaipuun lailla, niin myös
meidän ikimailla
määränpäämme vartoaa. Kulkekaa,
kulkekaa.
Yö jo saa, yö jo saa, aalto rantahan
jo raukeaa.
Vaiti lintu laulurinta, katsoo yötä
valoisinta.
Rauhallisna uinuaa, veet ja maa,
veet ja maa.
Rukoillen, rukoillen, kädet liitämme
nyt yhtehen.
Rakas Isä, taivaan Luoja, anna
meille armos suoja.
Saata meitä päivittäin, ylöspäin,
ylöspäin.
Ilta pimenee
Ilta pimenee, tulen liekkimme, tietä
valaisee, vaeltamaamme.
Jalanjälkineen tämä vanha tie,
maahan kaukaiseen, kaivattuhun vie.
Ristin vanhan luo, joka elämään,
sovituksen tuo Hänen veressään.
Ilta pimenee, tulenliekkimme, tietä
valaisee, vaeltamaamme.
(sanat: Marjatta Haapanen)
Iltanuotiolla
Tänne polkumme johtaa, luokse
iltanuotion.
sadun piirin ken kohtaa, tuntee
metsän kaipion.
Tuli räiskyy nuotiossa, savu hiljaa
leijailee
ja nyt illan tummetessa, metsä
meille kuiskailee.
Hämy hiipii ja saapuu taikahetki
leiriyön.
Sävel kiirii ja haipuu taakse jylhän
korpivyön.
Tuli räiskyy nuotiossa...
Hetki kauneinkin päättyy, tuli
sammuu, hiiltyy pois.
Retki nuoruuden säilyy, kuin se unta
ollut ois.
Tuli räiskyy...
(sävel ja sanat: Martti Piha)
Kun Pölhö leirin pystyttää
Kun Pölhö leirin pystyttää, niin
samapa on tuo
jos vaikka leirin paikaksi on
sattunutkin suo.
ja leiri silloin tietysti on
takapajuinen,
on siivoton ja vetinen ja
pahanhajuinen.
Huomenna, huomenna - näin Pölhö
tuumii vetelästi vaan.
Huomenna, huomenna, tää leiri
pannaan paikkaan parempaan.
On teltat kaikki kallellaan, ne
nuokkuu niin kuin ois
sen Pölhön poppoon kamppeistakin
kaikki ryhti pois.
On rikki kangas homeinen, mutt'
siitä siellä viis.
Saa saikkaveden katon kautta
kenttäpakkiin siis.
Huomenna... tuo telttareikä ehkä
paikataan.
On nuotiokin tehty, jotta joka
tuulispää
voi kipinää ja tuhkaa yli leirin
lennättää.
ja tuli hiipii käärmeen lailla
rahkaturpeeseen,
se siellä pesän kyteväisen löytää
itselleen.
Huomenna... me nuotiolle paikka
katsotaan.
Et varmaan tahdo Pölhö olla? - Hyvä,
juttu joo.
Kas tarmo sekä siisteys on kaiken A
ja O.
ja järkeä on käytettävä just ja
jetsulleen.
Se Pölhö on ken kaiken aina siirtää
huomiseen.
Jo tänään, jo tänään, me porukalla
tässä päätetään:
Ei meistä, ei meistä, saa Pölhö toki
olla yksikään.
(Mañana, sävel: Peggy Lee, Dave Barbour)
Ootko kulkenut sä sadepilven alla
Ootko kulkenut sä sadepilven alla,
veden virratessa pitkin vaatteitas?
Ootko lyhentänyt matkaas laulamalla,
onko laulu soinut eessäs, takanas?
Onko sulle tuttu ilo toveruuden,
jota vaikeudet yhä voimistaa?
Ootko yhteistyöstä saanut innon uuden,
joka sateessakin laulamaan sun saa?
Ootko seisonut sä yksin kesäyössä,
leirin vaipuessa hiljaa nukkumaan?
Ootko huomannut sä oudon
onnentunteen, silloin valtaavan sun mieles kokonaan?
Ootko tuijottanut liekkiin
nuotiolla, nähnyt hiljalleen sen tuhkaan hiipuvan?
Ootko tuntenut sä uuden ajatuksen,
jostain syvyyksistä sieluus nousevan?
(sävel: Paul Dresser, sanat: Kerttu Juva)
Puolalainen nuotiolaulu
Meill' on metsässä nuotiopiiri,
missä kuusten kuiske soi.
Kipunat kohti tähtiä kiirii,
lähipuutkin punervoi.
Ja me muistain sankariaikaa, sadun
tenhon tunnemme taikaa,
kun laulumme yön yli kiirii j akun
hongat huminoi.
Tuli leiskuen nuolevi puuta, hämy
verhoo metsän, maan.
Jutut kuulemme, huudot, ei muuta,
sydän syttyy tuntemaan.
Ja me muistain...
Ja kun himmenee hiipuva hiillos ja
kun lankee lauha yö,
viime laulussa harras soi kiitos,
Pyhän Yrjön kutsuu työ.
Ja me muistain...
Terve mutsi, terve fatsi
Terve mutsi, terve fatsi, täällä
teidän ihmelapsi.
leirillämme saapi haista, meit' on
kaksikymmentkuusi samanlaista.
Vuoderivit tuvan täyttää, rahapussi
tyhjää näyttää.
Jotta lisää saisi olla, pokkapeli
vei ne multa ullakolla.
Tääll' on kivaa, sen mä takaan, enkä
himaan tahdo lainkaan.
Mut unta en saa, kun mull' on
fiilis, että yläpetin skaiffa ei oo tiivis.
Hammaspari multa meni, iso kundi
veti neniin.
Niinpä kasvot joskus muuttuu, pahoin
pelkään vain ett' mutsi siitä suuttuu.
Pomon kävi huono onni, häntä pukkas
itse sonni,
kun hän piiskas pikku Heikin kesken
meidän hauskan metsäpaloleikin.
Skutsis liikkuu elukoita, tuvassamme
muit akoita.
Eilen paukku ja naama mustu, rouvan
istutukset on kuin juosten kustu.
Paras frendi päällä seisten,
nielaissut on linkkuveitsen.
Nyt en muuta sitt' enää tiedä, kohta
paukkuu taas ja silloin meitä viedään.
(sävel: Cornelis Vreeswijk)
Tiedätkö miksi leiriläinen oon
Tiedätkö miksi leiriläinen oon,
telttani nostan nuoreen hongikkoon
Niin ihanaa elää on alla taivaan
sinisimmän.
Bum-bum-bum
Bumbidiaidi-bumbidiaidi-bumbidiaidi-bum-bum-bum-bum
Retkeilyn, leikin, työn ja laulelun,
kanssani jakaa kumppanini mun.
Niin ihanaa...
Tunnen mä lämmön rantahietikon,
lintujen kuoron, nousun auringon.
Niin ihanaa...
(sanat: U-M Pasanen)
Tää ystävyys ei raukene / Auld Lang
Syne
Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää
ainiaan.
On suuri silloin riemumme, kun
jälleen kohdataan.
Tiet kauas voivat loitota, jää
muistot sydämiin.
Siis vielä kiitos kaikesta ja terve
näkemiin.
Should auld acquaintance be forgot
and never brought to mind?
Should auld acquaintance be forgot
and days of auld lang syne?
For auld lang syne, my dear, for
auld lang syne,
we'll take a cup of kindness yet for
auld lang syne.